Mielenhallinan harjoitukset tulikokeeseen

Tehdäänpäs tästä taas mielenkiintoista ja laitetaan mielenhallinan harjoitukset tulikokeeseen. Olen saanut jo vuosia nauttia kroonisista hermokivuista, joihin on määrätty milloin mitäkin lääkettä. Nykyisin käytössä oleva saattaa kuulemma aiheuttaa riippuvuutta. Tajusin tänään, että toisinaan otan sitä välillä jo varmuuden vuoksi, vaikka osa kivuista on helpottanut heiluttelun ja oikea oppisen venyttelyn myötä. Olen siis addikti. Tai paremminkin […]

Taas lyödään

Ei hassumpi viikonloppu. Eilinen alkoi tunnin syvävenyttelyllä, meditaatiolla höystettynä. Sitten kuulalle kyytiä. Tänään kaivelelin nyrkkeilysäkin ja hanskat naftaliinista. Tänään taas lyödään. Jos sitä joskus vielä keski-iän kriisissä palaisi kamppailusalille. Paluuseen sekä kriisiin on vielä matkaa, olkapäät ei ole vielä täydessä iskussa, ja kriiseily ei kiinnosta. Mun rakkaus salilla oli ja on krav maga. En omaa […]

Veteen piirretty viiva

Tulin jokin aika sitten sanoneeksi, että suorittamisen ja itsekurin välinen ero on veteen piirretty viiva. Tulipas puhuttua paskaa. Ei se ero ole veteen piirretty viiva, vaan itsekurin tarkoitus. Koska jos itsekuri on hanskassa, hommat ei pääse lipsahtamaan lapasesta, vaan tunnistaa omat rajansa. Voi olla hankala tunnistaa hetkeä jolloin remmi alkaa luistaa, mutta sen kyllä oppii, […]

Paras työ ikinä

Vanhemmuus on täysipäiväinen työ. Vapaapäivä on täysin tuntematon käsite. Silti paras työ ikinä. Vaikka muksut olisivatkin hoidossa vanhempien saadessa hetken keskittyä toisiinsa, eivät muksut mielen perukoilta poissa ole. Ei niitä jatkuvasti tarvitse miettiä, vaan kyllä ne sieltä esiin pomppaavat aika ajoin. Ja hyvä niin. Isyyttä on yhtä monenlaista kuin on isiäkin. Omani on henkilökohtainen sankarini. […]

Se vaikein askel

Muutos alkaa aina sillä vaikeimmalla mahdollisella tavalla, ensimmäisellä askeleella. Kenellä se tulee vapaaehtoisesti, kenellä pakosta. Joka tapauksessa se on askel, jossa astutaan tuntemattomaan. Sinne, mihin haluaa mennä, tai pois sieltä, missä ei todellakaan halua olla. Luin vuoden isä – valinnan perusteita. Yhden palkitun perusteet kuuluvat näin: Petri Jaakola, 40, Vantaa, viisi lasta Jaakola on pystynyt […]

Ole hereillä

Päivän uutisvirrasta hyppäsi silmiin tämä juttu, jossa ohikulkija pelasti itsemurhaa yrittävän. Ihan vain sillä, että oli hereillä. Huomasi mitä oli tapahtumassa, ja puuttui asiaan. Ihan vaan juttelemalla. Mielestäni loistava esimerkki läsnäolosta. Kun niin moni meistä kulkee kuulokkeet korvilla, tai katse näytössä, tai muuten vaan asenteella ”joku muu hoitaa”, unohtuu liian helposti se, että joskus saatat […]

Itsensä kusettama

Hupsista saatana, yllätin itseni suorittamasta. Töitä, ylitöitä, kotitöitä, lisää lisää lisäälisääääää. Kumma kun ei taas tuntuneet tunnit riittävän. Lopputuloksena tatti otsassa, ja jatkuvasti kiihtyvä vauhti. Jossain aivojen sopukoilla onneksi alkoi vilkkua se pieni varoitusvalo, jonka olen liian usein jättänyt huomiotta. Tällä kertaa tajusin mitä oli tapahtumassa. Jos vain luottaa tunteisiinsa, on pian itsensä kusettama. Ne […]

Tyyneys aiheuttaa hämmennystä

Olipahan taas maanantai. Duunissa kymppinä häärivä ukko tuo aina aamuäreytensä mukanaan, varsinkin maanantaisin. Se ilmenee lähinnä valituksella, usein hänen omista virheistään, muka muiden tekemänä. Maustettuna hyvällä palalla uhriutumista. Oikein ihmislähtöinen työnjohtotapa siis, voisi pienesti ottaa oppia olipa kerran työpäivän kirjoittajasta. Siinä kun ukko avautui, ja saatiin taas hommat rullaamaan, söin jokaisen sammakon, joka suusta pyrki. […]

Onnea rapakuntoinen

Tämähän on oikea ilon ja onnen päivä. Liikuntasuositukset menivät uusiksi. Nyt joku valoaivo on keksinyt että, hei, kaikki, siis kaikki liikunta on hyödyllistä. Siis onnea rapakuntoinen, eli peilikuva. Hämmentävää tässä on se, että jos ennen on suositeltu liikkumaan 10 minuuttia kerrallaan, vaipuuko joku epätoivoon koska ei jaksa vaikkapa juosta kuin 8 minuuttia kerrallaan? Toivon mukaan […]

Vaikeuksien kautta

Olipas tuskainen aamujumppa. Taisin nukkua sen verran huonossa asennossa, tai mistä lienee johtuvan, että ensimmäistä kertaa heiluttelun aloitus aamulla oli täyttä tuskaa. Olkapää oli kuin tulessa heräämisestä lähtien, ja ekat heilautukset tuntuu lähinnä puukon iskuilta. Kyllä se siitä helpotti, kun malttoi antaa aikaa, ja tehdä homman hitaasti, tempoa pikkuhiljaa nostaen. Pitkään ja hiljalleen, ilman kiirettä, […]