Tänään oli vielä sen verran tukkoinen olo, että jätin suosiolla urheilut väliin, ja keskityin hyötyliikuntaan, tässä tapauksessa haravointiin. Kumma juttu, kaupungissa asuessa taisi jokaisella omakotiasukkaalla olla lehtipuhallin, täällä maalla en ole kuullut ensimmäistäkään. Kaikille tuntuu maistuvan haravointi. Tai maistuvan ja maistuvan, mutta mikäs sen parempaa hyötyliikuntaa, saat kevyttä toimintaa koko ajan, ja tahtia vaihtelemalla vastusta. Kaupan päälle piha puhdistuu. Todellinen win-win tilanne. Hyötyliikunta kunniaan.

Yritin soveltaa haravoimiseen kävelymeditaation periaatetta, eli keskittyä olemaan hetkessä läsnä, ja pää puhtaaksi ajatuksista. Onnistui siinä määrin, etten juuri kiinnittänyt huomiota penskojen puuhiin, kertoivat ennen aloittamista rakentavansa parkour-rataa. Siinä kohdin, kun leikkimökin katolla alkoi näkyä liikettä, tuli hyvin ripeä havahtuminen. Rataan kun olisi kuulemma kuulunut hyppy leikkimökin katolta lehtikasaan. Pitäisköhän miettiä tarkemmin mitä muksuille opettaa, jo kesällä kun kiipeilivät puissa, opetin miten pudotaan oikein, eli kierähdetään alastullessa, jos putoaa korkealta. Meillä ei ole koskaan kielletty kiipeilyä tai hyppimistä, tai mitään muutakaan liikettä, päin vastoin, siihen kannustetaan vahvasti. Mutta järki pitäisi aina malttaa pitää mukana. Perattiin sitten kimpassa lehtikasasta oksat ja risut pois, ja sovittiin että hypätä saavat vain ne, jotka ylettävät koskemaan katonreunaa maasta. Kyllähän se hetken pieninpiä kismitti, mutta hienosti jaksoivat kannustaa toisiaan.

Mutta takaisin asiaan, eli hyötyliikunta kunniaan. Toinen asia, mistä ihmettelen ihmisten jaksavan valittaa, on lumityöt. Mä tykkään. Mikäs sen parempaa raikkaassa pakkasessa, kuin luontainen intervalliharjoitus. Vastus kovenee sen mukaan, kuinka paljon haluaa kerralla viedä, ja askelta nopeuttamalla saa sykkeen hienosti ylös. Ja taas piha puhdistuu siinä sivussa.

Sama homma pätee mun mielestä vaikkapa marjastamiseen tai sienestämiseen. Pääsee metsään, jossa on kaunista, ja kaupan päälle ravintoa, eikä maksa kuin vaivan. Tai halkohommiin, niissä tulee lämmin useasti. Kun kaataa, kun halkoo, kun pinoaa ja kun polttaa takassa tai hellassa. Win-win jälleen. Minkälaista hyötyliikuntaa sulle kertyy? kerro vaikka kommenteissa.

error0

2 thoughts on “Hyötyliikunta kunniaan

  • Totta, hyötyliikunta tulisi ehdottomasti pitää enemmän mielessä! Haravointi on kyllä parasta mökillä. Itse teen nopeita sprinttejä kevyen kävelyn lomassa kun huomaan koiran taas yrittävän syödä jotakin sopimatonta ojasta tai piehtaroivan jälleen oravanraadossa. Töihin huristan autolla, mutta ylimpään toimistokerrokseen on mukava kiivetä hissin sijaan eväslaukku lisäpainona heiluen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *