Eilen piti olla päivä, jolloin en duunin jälkeen tee mitään. Vituiksihan se meni, ulkona lämmintä ja aurinkoista, joten yllätin itseni jumppaamasta.

Tein kevyehkön heiluttelu – kahvakuula – heiluttelu – venyttely setin. Tai kevyeltä se tuntui, sykemittari tosin väitti pulssin huitelevat parhaimmillaan 213 lukemissa.

Kummallista miten samalla kuulailusetillä saa erilaisia mittauksia

Samat sarjat, samat tauot.

Epäilen vahvasti että mun mittari on jossain kohtaa mitannut omiaan. Huomasin koko homman vasta kun selailin suunnon päiväkirjaa.

Vanhat hyvät tavat

Ruokavaliolla on myös huikea vaikutus hyvinvointiin. Ennen onnettomuutta noudatin omalla tavallani karppi-, tai nykyisin ilmeisesti vähähiilihydraattista / keto- ruokavaliota. En ala siitä sen enempää paasata, lisää infoa osaa paljon mua paremmin kertoa vaikka https://www.anttiheikkila.com/blogi/ketodieetti-on-turvallinen-ja-helppo-toteuttaa/.

Palasin tähän jonkinlaisella automaattiohjauksella. Jostain se ajatus aina lähtee, vaan ei mitään hajua mistä tämä lähti. Eräänä päivänä kun kokkailin, samalla miettien kaikkea muuta, paitsi käsillä kirjaimellisesti olevaa asiaa, iski vain ajatus, että mitäs jos jätän sen pastan sinne kaappiin, ja laitan vaikka kaalia. Siitä se sitten lähti. Veikkaan että jokin mielen sopukka vielä muisti kunnon ruoan vaikutuksen kroppaan.

Jälleen jäitä hattuun.

En jaksa syömisistä alkaa minkäänlaista stressiä ottamaan, alkaa tulla muuten liian monta muutosta liian lyhyessä ajassa. Siihenhän ne taitaa yleensä kosahtaa. Nyt ei kosahda. Kaikki aikanaan, kunhan saadaan kehon ja mielen huollolle säännöllinen rytmi, aletaan katsella sitä lautasta hieman tarkemmin.

Ja se otsikon mukainen päivä

Se oli tänään. Laiton luurin kiinni kun tulin kotiin, ja puuhattiin muksujen kanssa koko ilta ilman kiirettä tai häiriöitä. Aivan parasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *