Tehdäänpäs tästä taas mielenkiintoista ja laitetaan mielenhallinan harjoitukset tulikokeeseen. Olen saanut jo vuosia nauttia kroonisista hermokivuista, joihin on määrätty milloin mitäkin lääkettä. Nykyisin käytössä oleva saattaa kuulemma aiheuttaa riippuvuutta. Tajusin tänään, että toisinaan otan sitä välillä jo varmuuden vuoksi, vaikka osa kivuista on helpottanut heiluttelun ja oikea oppisen venyttelyn myötä. Olen siis addikti.

Tai paremminkin tupla – addikti, koska paheeni on nikotiini. En polta kuin korsteeni, mutta kuitenkin. Kumpikaan edellämainituista ei edistä hyvinvointia.

Joten otetaanpas selvää kuka yläkerrassa pitää jöötä, pinttyneet tavat, vai oma tahto. Tarkoitus ei ole lopettaa mitään seinään, vaan mennään tässäkin pienin askelin. Muuten kosahtaa, terveisin kokemuksen syvä rintaääni. Aloitetaan sillä, että puolitetaan päivän nikotiiniannos. Viimeistään viikon päästä sama uudelleen. Särkylääke vain ja ainoastaan tarpeeseen.

Näyttää paperilla yksinkertaiselta. Mielenkiintoisia päiviä luvassa, veikkaan mä. Sauhuttelun vähentäminen taatusti tuottaa oireita, saas nähdä kuinka noiden lääkkeiden kanssa käy. No, oireita tulee jos on tullakseen. Ainakin puolet ovat itseaiheutettuja, joten syyllinen löytyy helposti peilistä.

Miten tämä kerta sitten eroaa muista? Nyt työkalupakissa on pari kikka kolmosta, eli meditaatio ja reaktion hallinta harjoittelu. Pääsevät mielenhallinan harjoitukset tulikokeeseen. Tuloksiin palataan viikon päästä.

error0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *