Pysähtymisen vaikeus

Tässä kun on taas pakon edessä joutunut rankalla kädellä karsimaan tekemistä, jälleen eteen tuli pysähtymisen vaikeus. Kun onnistuin kaatumaan portaissa, ja lentämään ne alas, selkä otti siitä hieman itseensä. Vittu jee. Ei tuolta mitään niin pahasti hajonnut kuin tapaturman aikaan, onneksi. Mutta juuri kun liikunta on alkanut luistaa, tekee nupille lievästi sanoen tiukkaa ottaa taas […]

Takapakkia

Koti on paha paikka, sinne on moni kuollut, kuuluu vanha viidakon sananlasku. Niin pahasti ei luojan kiitos käynyt, mutta onnistuin ottamaan takapakkia liikunnan kanssa. Liukastuin portaissa. Kotona ja sisällä. Hupsista saatana. Sen kerran kun et noudata omaa ohjettasi, ja ole hereillä, se kostautuu heti. Lähdin iltasella yläkerrasta alas, samalla jotain muksulle jutellen, ja kas, oikea […]

Tapaturma

Jos joku olisi ehdottanut vuonna 2015 kun liike lakkasi, että hetken päästä kirjoitan tätä julkisesti, olisin nauranut makeasti.  Tuolloin kaaduin maastopyöräillessä, ja selästä meni rikki kaikenlaista.  Tuohon asti olin aina liikkunut melko aktiivisesti, huippukunnosta ei ollut tietoakaan, mutta kaukana sohvaperunasta.  Vietin leijonanosan vuodesta -16 toipuessa, ja kappas : selkä tuli niin kuntoon kuin se koskaan […]